Uniapnean aiheuttama ahtaus hengityksessa

Vaarallinen uniapnea

UNIAPNEA VOI TAPPAA

Yksi vaarallisimmista ja yleisimmistä unisairauksista on uniapnea eli ylähengitysteitä ahtauttava sairaus. Esittelemme tässä artikkelissa uniapnean ja sen hoitamisen perusteet.

Uniapnea on kansantauti

Uniapnea eli ylähengitysteitä ahtauttava sairaus on yleistynyt viime vuosina niin paljon, että se katsotaan nykyisin Suomessa kansansairaudeksi. Uniapnea on niin vakava sairaus, että se voi jopa tappaa, ja vaikkei se tappaisikaan, se voi pahaksi päästessään varastaa käytännöllisesti katsoen koko elämän. Kyseessä on siten yleinen ja vakavavaikutteinen sairaus, joka jokaisen kannattaa tuntea.

Suomalaiset "heräsivät" uniapnean vaarallisuuteen kunnolla vasta 12. helmikuuta 2019, kun suomalaisten rakastama laulaja Olli Lindholm kuoli uniapneaan. Hänellä vieläpä oli kuollessaan hallussaan diagnosoidun uniapneansa hoitoon tarkoitettu CPAP-ylipainehengityslaite, mutta hän ei käyttänyt sitä, ja tuona nimenomaisena yönä hänelle tuli hengityskatkos, josta hän ei selvinnyt hengissä ilman laitteen apua. – Nopeasti Olli Lindholmin kuoleman jälkeen suomalaisten hakeutuminen uniapneatutkimuksiin kasvoi noin 50%:lla ja on siitä lähtien pysynyt ilahduttavan korkealla tasolla.

Virheellisiä käsityksiä uniapneasta

Uniapneasta on monilla käsitys, että uniapnea olisi vain nukkumisenaikaisia hengityskatkoksia. Se käsitys ei pidä paikkaansa, vaan uniapnea on ylähengitysteiden haitallista ahtautumista muutenkin, eikä siihen välttämättä liity ollenkaan hengityskatkoksia (mitattavia ns. apneatapahtumia kylläkin). Monet myös pitävät uniapneaa ainoastaan miesten sairautena, eikä sekään käsitys pidä paikkaansa. Mieshormoni testosteroni on kyllä todennäköisesti tärkein yksittäinen uniapnean aiheuttaja, mistä luonnollisesti seuraa, että uniapnea on yleisempää miehillä (33%:lla suomalaisista miehistä arvioidaan olevan uniapnea), mutta uniapnea on silti myös naisten sairaus (20%:lla suomalaisista naisista arvioidaan olevan uniapnea).

Uniapnea ilmenee miehillä ja naisilla tyypillisesti eri tavoilla: Miehillä esiintyy enemmän kuorsausta ja helposti havaittavia kaikkein vaarallisimpia apneatapahtumia, joissa hengitys pysähtyy kokonaan, ja hengitys jatkuu vasta selkeästi havaittavan voimakkaan korahduksen jälkeen. Naisilla uniapnea ilmenee tyypillisesti lähinnä ahtaumana ylähengitysteissä, eivätkä apneatapahtumat ole yhtä voimakkaita eikä niitä esiinny yhtä paljon, mutta siitä huolimatta naisten apneatapahtumat ovat tyypillisesti vaikutuksiltaan oireellisempia: Päänsärky ja mielialaongelmat ovat yleisiä uniapnean seurauksia etenkin naisilla. Naisilla uniapnea on valitettavasti myös usein alidiagnosoitu ja alihoidettu. – On tutkittu, että uniapneadiagnoosin saaneet suomalaiset naiset ovat keskimäärin käyttäneet muita enemmän ja useampia lääkkeitä jo kolme vuotta ennen uniapneadiagnoosinsa saamista.

Uniapnean toteaminen

Uniapnean toteamisessa ja voimakkuuden arvioinnissa käytetään AHI-indeksiä (Apnea Hipopnea Indeksi). Indeksin lukuarvo kertoo sen, kuinka monta kertaa tunnissa unen aikana tapahtuu apnea, eli tapahtuma, jossa hengitys mitattavasti häiriytyy.

Uniapnea todetaan käytännössä aina unenaikaisella mittauksella. Usein tehdään ensin ns. suppea unirekisteröinti, jossa yksi laite mittaa sormenpäästä yönaikaiset apneatapahtumat ja kertoo AHI-indeksin. Voidaan myös tehdä laajempia mittauksia, kuten yöpolygrafia, jossa kehon tapahtumia mitataan unen aikana useilla mittalaitteilla monipuolisemmin. (Huom: Yöpolygrafia on eri tutkimus kuin unipolygrafia eli unen vaiheet mittaava vielä laajempi tutkimus, johon kuuluu myös EEG-mittaus eli aivosähkökäyrän mittaus.)

Uniapneahoidon tarpeen ja laadun arvioinnissa katsotaan aina AHI-indeksin lisäksi myös muita tekijöitä, kuten henkilön ikää, sillä vanhetessa ja kudosten luonnollisesti löystyessä ihmisen apnea-alttius kasvaa joka tapauksessa, ja siksi on aivan mahdollista, että iäkkäällä henkilöllä voi olla korkea AHI-indeksi, mutta hän ei kuitenkaan vielä tarvitse apneahoitoa. Uniapneahoitoa ei tyypillisesti tarvita sellaisessakaan tilanteessa, jossa AHI-indeksi on kyllä hieman koholla, mutta henkilö nukkuu kuitenkin riittävän palauttavasti, eli unettomuutta, unen häiriytymistä ja päiväväsymystä ei juurikaan esiinny. (Huom: Uniapnea selittää joka tapauksessa vain murto-osan kaikesta ihmisten kokemasta päiväväsymyksestä.) Uniapnean hoitotarpeen arvioinnin tekee Suomessa aina unilääketieteeseen perehtynyt lääkäri tai terveydenhoitaja.

Uniapnean hoito

Uniapneaan ei toistaiseksi tunneta toimivaa lääkehoitoa. – Joillekin nenän tukkoisuudesta kärsiville ihmisille kuitenkin pitkäaikainen nenäkortisonihoito toimii hyvänä hoitona myös uniapneaan. Melatoniinilääkehoidostakin voidaan usein saada jonkin verran apua myös uniapnean hoitoon. (On olemassa hyvää tutkimusnäyttöä siitä, että melatoniini ja naisten vaihdevuosien jälkeiset hormonikorvaushoidot eivät lisää tai pahenna uniapneaa, mutta miesten testosteronikorvaushoito sen sijaan saattaa hyvinkin pahentaa uniapneaa.)

Uniapnean ensisijainen hoito on ns. 'konservatiivinen hoito', eli painonpudotus, liikunnan lisääminen ja terveet elämäntavat. Näin on etenkin silloin, kun henkilöllä on selvästi ylipainoa (BMI eli painoindeksi 25–30 on jo huomattava uniapneariski). Konservatiivisten hoitojen toimivuudesta uniapnean hoidossa on olemassa tieteellinen A-luokan näyttö eli erittäin luotettava näyttö. Myös se tiedetään, että univaje pahentaa uniapneaa, joten unen riittävän määrän takaaminen hoitaa tehokkaasti myös uniapneaa.

Vasta toissijaisena uniapnean hoitomuotona käytetään CPAP-ylipainehengityslaitetta (Continuous Positive Airways Pressure). Laite paineistaa nenään menevän huoneilman hieman ylipaineiseksi, mikä estää ylähengitysteiden tukkeutumista unen aikana. Laite ei paranna uniapneaa, vaan ainoastaan estää ja vähentää uniapneasta aiheutuvia haittavaikutuksia. CPAP-laitteet ovat viime vuosina kehittyneet huomattavasti aiempaa miellyttävämmiksi käyttää. Enää useimmat hoidettavat eivät tarvitse koko nenän ja suun peittävää nenä-suumaskia, vaan pienempi ja kevyemmin pään takaa tuettu nenänalusmaski riittää. CPAP-laitteisiin on myös tullut paremmat hengitysilman kosteuttamisen ja lämmittämisen sekä ilmanpaineen säätämisen mahdollisuudet. Nykyisin Suomessa yhteiskunnan kustantamien CPAP-laitteiden käyttöä valvotaan Internetin kautta, ja CPAP-laitteensa säätämiseen saa hyvin apua terveydenhoitajilta ja lääkäreiltä omaan yölliseen mittausdataan perustuen. – CPAP-laitteen voi nykyisin helposti myös menettää, jollei käytä laitettaan riittävän monena yönä viikossa riittävän paljon.

Harvinaisempina uniapnean hoitomuotoina käytetään uniapneakiskoa, joka on purentakisko, joka työntää alaleukaa ulommas avaten samalla ylähengitysteitä, sekä kirurgisia hoitomuotoja, joista tyypillisin on leikkaushoito etenkin silloin, kun alaleuka on rakenteeltaan pieni tai sijaitsee erityisen takana. – On olemassa myös sydämentahdistimen tavalla toimivia ylähengitysteitä hengityksen tahtiin stimuloivia UAS-laitteita (Upper Airway Stimulation), joista on saatu joillekin tarkat kriteerit täyttäville ihmisille hyvä apu uniapneaan. – Lisäksi uniapneaan on kehitetty monia muitakin hoitomuotoja, kuten asentohoito ja Trans-Oraalinen Robottikirurgia (TORS), ja niilläkin on sijansa joidenkin ihmisten uniapnean hoitamisessa.

Lopuksi

Uniapneaa ei tarvitse pelätä, koska siihen on olemassa hyvät hoitotavat, joita kehitetään vuosi vuodelta vieläkin paremmiksi. Uniapnea on kuitenkin tärkeää havaita jo varhaisessa vaiheessa, jottei se pääse heikentämään elämänlaatua merkittävästi eikä pitkään – ja pahimmassa tapauksessa pidemmälle edetessään aiheuttamaan jopa kuolemanvaaraa.

Jos epäilet, että sinulla saattaa olla uniapnea, hakeudu uniapneatutkimuksiin ottamalla yhteyttä esimerkiksi terveyskeskukseesi tai työterveyshoitoosi.

Lisää tietoa uniapneasta löydät seuraavien linkkien takaa:

Lue lisää:

Mitä ergonomia on?

Ergonomiahan tarkoittaa sitä, että sängyt, kengänpohjat, käyttöesineiden kahvat ym. muotoillaan ihmisen kehon mukaisesti – eli ergonomisiksi. – Eli ergonomia on siis… – ”kehonmukaistamista”? – Vai onko sittenkään?

Lue lisää >>

Rakeet patjan täytteenä

Suurin uudistus, jonka Levos toi nukkumiseen, on rakeiden käyttäminen ergonomisten patjojen ja tukityynyjen täytteenä. Mikä rakeiden käyttämisessä on niin hyvää, että rakeita käyttämällä nukkumisen ergonomia saadaan nostettua uudelle tasolle?

Lue lisää >>

Kokemuksiani sängyistä

Koska annan neuvoja muille sänkyihin ja patjoihin liittyen, minusta on reilua, että kerron itse avoimesti, millaisilla sängyillä ja patjoilla minä olen nukkunut, eli millaisista sängyistä ja patjoista omakohtainen kokemukseni on vuosien mittaan kertynyt.

Lue lisää >>
Vieritä ylös