Erilaisia täyterakeita

Rakeet patjan täytteenä

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VARTALON TUKEMISEEN

Suurin uudistus, jonka Levos toi nukkumiseen, on rakeiden käyttäminen ergonomisten patjojen ja tukityynyjen täytteenä. Mikä rakeiden käyttämisessä on niin hyvää, että rakeita käyttämällä nukkumisen ergonomia saadaan nostettua uudelle tasolle?

Rakeet eivät ole pehmuste vaan liikkuvia tukia

Joustinpatjojen ja vaahtomuovipatjojen toiminta perustuu joustaviin pehmusteisiin, eli siihen, että patjojen täytemateriaali puristuu kasaan ja kasaan puristuneena täytemateriaali pystyy tukemaan suuremmalla tukivoimalla. – Rakeet sen sijaan eivät ole pehmuste, vaan paikkojaan vaihtavia tukikappaleita patjan sisällä. – Rakeiden on siksi hyväkin olla kovia ja joustamattomia, koska se parantaa niiden kykyä tukea vartaloa vahvasti.

Jouset ja vaahtomuovi ovat patjassa käytännössä aina tiukasti kiinni paikoillaan: jouset patjan pohjassa ja vaahtomuovin jokainen "sormenpään kokoinen" hippunen sitä ympäröivässä vaahtomuovissa. Siksi jouset ja vaahtomuovi pystyvät vain menemään kasaan eli joustamaan. – Rakeet sen sijaan eivät ole kiinni missään, vaan pystyvät liikkumaan vapaasti. Rakeiden liikkumista rajoittaa vain raekammion pintakangas. Rakeita käyttämällä nukkumisen tukemiseen saadaan se uusi mahdollisuus, että rakeita pystytään siirtämään sieltä, missä niitä ei tarvita, eli tyypillisesti vartalon alta, sinne missä niistä on hyötyä, eli yleensä vartalon sivuille.

Rakeet tuntuvat miellyttäviltä

Raetäytteellä saadaan aikaan yhtälailla miellyttävä tunne vartaloa vasten kuin joustin– ja vaahtomuovipatjoillakin – kylläkin hieman erilainen. Joustin– ja vaahtomuovipatjoilla miellyttävä tunne perustuu siihen, että patjan vartaloa vasten kohdistama paine jakautuu laajalle pinta-alalle ja patja joustaa heti nöyrästi lisää, jos siihen kohdistaa lisää painetta – sen takia patjassa ei tunnu kovuutta kuin vain laimennetussa tai hyvin laimennetussa muodossa.

Raepatjassa miellyttävä tunne syntyy siitä, että jäykät rakeet muotoutuvat raekammion muotoutumisvaiheessa tarkasti vartalon muotoisiksi jakaen patjan paineen jopa joustin– ja vaahtomuovipatjoja laajemmalle pinta-alalle, ja jäykistymisvaiheessa jäykistyvät luotettavaksi tueksi – joka toisin kuin joustin– ja vaahtomuovipatjoilla ei jousta pois tukemasta, vaan vastustaa aktiivisesti sitä vasten kohdistuvaa lisäpainetta.

Molemmat vaihtoehdot muotoutuvat ja jakavat painetta vartalolle, ja niiden oleellinen ero on siis siinä, että raepatja jäykistyy tukemaan painetta luotettavasti, kun taas joustin– ja vaahtomuovipatjojen tuki joustaa aina pehmeästi pois paineen alta. – Raepatjankin saa toki helposti muuttamaan muotoaan, kunhan vaan ottaa rakeilta painetta hetkeksi pois eli saattaa raekammion muotoutumisvaiheeseen.

Rakeet toimivat kuin vesipatjan vesi

Rakeilla on liikkuvuutensa ja liukkautensa takia se ominaisuus, että ne pyrkivät aina jakamaan paineen tasaisesti koko raekammion pintakankaan pinta-alalle – ja samalla vartalon koko tukipinta-alalle – samalla tavalla kuin vesisängyn vesi. Niin ollen raetäytteen avulla vartaloa on mahdollista tukea voimakkaasti myös kaikissa sivusuunnissa, eikä vain pystysuunnassa, mihin joustavuuteen perustuvissa ratkaisuissa joudutaan käytännössä tyytymään. – Joustin– ja vaahtomuovipatjat ovat suhteellisen huonoja jakamaan painovoiman aiheuttamaa painetta muualle kuin vartalon alle – kun taas raetäytteisellä patjalla painovoiman aiheuttamaa painetta voidaan oikein hyvin jakaa myös vartalon sivuille.

Rakeet mahdollistavat paremman ergonomisuuden

Rakeita käyttämällä patjan tuesta saadaan ominaisuuksiltaan ergonomisesti parempi kuin joustin– ja vaahtomuovipatjoilla: Siinä missä joustin– ja vaahtomuovipatjojen perusongelmana on saada täytemateriaalin joustaminen loppumaan oikeaan kohtaan – jopa kokonaan estymään silloin, kun joustamista ei enää kaivata – jäykillä rakeilla rakeiden joustaminen ei ole ongelma lainkaan, koska sitä ei alunperinkään ole ongelmaksi asti. – Raepatjan kohdalla sen sijaan haasteena on saada raekammioiden pintakankaat pysymään riittävän hyvin paikoillaan, jotteivät ne liikkumalla liikaa ja salli rakeiden liikkua liikaa pois tukemasta vartaloa. – Tuota pintakankaiden liikkumista on kuitenkin helpompi hallita kuin koko täytemateriaalin liikaa joustamista.

Raepatjassa on lisähaasteena myös se, että täyterakeet eivät käytännössä koskaan toimi kuin ideaalirakeet, vaan rakeilla on aina painoa ja kitkaa, ja usein etenkin kevyillä rakeilla myös joustavuutta, mikä heikentää rakeiden liikkumisominaisuuksia.

Laadukas raepatja ohjailee rakeita hyvin

Laadukkaan raepatjan tunnistaa siitä, kuinka hyvin raepatja ohjaa täyterakeitaan liikkumaan ergonomian kannalta toivottuihin paikkoihin raekammioiden sisällä – ja kuinka hyvin se pitää huolen siitä, että tuki vartalolle myös pysyy oikeissa kohdissa vartaloa oikeanlaisena. – Helposti esimerkiksi pitkään kestävän makaamisen aikana vartalo pääsee uppoamaan täyterakeiden sekaan liikaa, jolloin vartalon ergonominen asento ei enää pysy hyvänä.

Laadukkaassa raepatjassa tuki vartalolle myös siirtyy nukkuma-asennon vaihtamisen yhteydessä uuden nukkuma–asennon kannalta oikeisiin ergonomisiin kohtiin – mikä on yllättävän haastava asia saada toimimaan hyvin – ja tarvitsee käytännössä useimmiten ainakin jonkin verran apua irtonaisista tukityynyistä ja siitä, että käyttäjä aktiivisesti siirtelee tukityynyjä nukkuma–asentoaan vaihtaessaan.

Jäykkä tuki lisää hyvinvointia

Palataanpa hetkeksi patjojen ja tukityynyjen perusteisiin: Patjan ja tukityynyjen tarkoitus on siirtää omalta perustueltaan, kuten lattialta, saamansa tuki sopivalla tavalla käyttäjän vartalolle. Eräs oleellinen asia tällöin on se, että patja asettaa vartalon hyvään ergonomiseen asentoon. Toinen olellinen asia on se, että patja tarjoaa vartalon eri kohdille oikean määrän oikeanlaista tukea. – Tuki ei siis esimerkiksi saa joustaa pois tukemasta sieltä, missä tukea tarvitaan. Kolmas oleellinen asia on se, että tuen täytyy myös tuntua miellyttävältä.

Raepatjan vartalolle antama tuki on jäykemmän tuntuinen ja luotettavammin paikallaan pysyvä. Se on hyvä asia, koska ihminen on sopeutunut 2,6 miljoonaa vuotta kestäneessä kehityshistoriassaan oikein hyvin nukkumaan kovilla alustoilla vain vähäisten pehmikkeiden, kuten eläinten taljojen, kanssa. – Nykyisenlaisia paksuja pehmeitä patjoja on ollut käytössä vasta noin 150 vuotta. Siksi on selvää, että vartalomme sopivat hyvin nukkumaan jäykillä alustoilla – ja kääntäen on epävarmaa, että vartalomme sopisivat nukkumaan paksuilla pehmeillä patjoilla. – Eivätkä vartalomme itse asiassa sovikaan pehmeillä alustoilla nukkumiseen! – Kun välillä nukkuu kovalla alustalla, välillä tapahtuva pehmeällä alustalla nukkuminen ei juurikaan haittaa, mutta jos melkein aina nukkuu pehmeillä alustoilla, se rapauttaa kehon, tasapainoaistin ja lihaksiston toimintaa ja on siten uhka hyvinvoinnille.

Vartalon perustoiminnot eivät saa "sammua"

On laajasti tunnettua, että seisoessaan paljain jaloin kovalla alustalla ihminen käyttää monipuolisemmin ja enemmän jalkapohjiensa lihaksia ja tuntoaistia tasapainoaan pitäessään kuin seisoessaan paksupohjaisissa kengissä. Eli paljain jaloin seisottaessa tasapainon pitäminen on herkempää, tarkempaa, hienojakoisempaa ja kokonaisvaltaisempaa kuin kengillä seisottaessa. – Seisominen paksupohjaisilla kengillä siis ikäänkuin "sammuttaa" osan ihmisen tasapainojärjestelmän ja lihaksiston käytöstä – mistä seuraa ajan myötä käytännön ongelmia, kuten tasapainon varhaista ja epänormaalia heikkenemistä.

Lihaksistoa ja aisteja on hyvä käyttää monipuolisesti nukkuessakin

Vastaava ilmiö tapahtuu myös nukkuessa: Kun ihminen nukkuu paksulla pehmeällä patjalla, joka ei pehmeytensä ja joustavuutensa takia pysty vastaamaan kunnolla ihmisen lihaksiston pieniin tasapainoa korjaaviin liikkeisiin, eikä myöskään anna ihmisen ihon herkälle tuntoaistille ärsykkeitä riittävän varhain, että tasapaino olisi korjattavissa pelkillä pienillä korjausliikkeillä, merkittävä osa ihmisen tasapainojärjestelmän ja lihaksiston käytöstä ikäänkuin "sammuu" pois käytöstä. Se kyllä rauhoittaa unta lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä useiden tuntien ja kuukausien ja vuosien aikavälillä siitä on merkittävää haittaa. Vartalomme heikentyvät öisen alikäyttönsä takia kestämään huonommin niihin kohdistuvia haasteita – eikä vartalomme saman syyn takia edes korjaa itseään ja palaudu nukkumisen aikana yhtä tehokkaasti kuin se normaalissa toimintatilassa pysyessään korjaisi ja palautuisi.

Konkreettisen osoituksen tästä voi tuntea joka aamu: Kun herää paksulla pehmeällä patjalla nukutun yön jälkeen, lihaksisto ja vartalo ovat epämääräisen tuntuisessa olotilassa, jota voi kuvailla esimerkiksi siten, että vartalo on kuin "vähän kohmeessa" ja että "kone ei ole kunnolla käynnissä". – Heräämisen jälkeen vie tällöin tyypillisesti 5 – 20 minuuttia saada vartalo jälleen jäntevän tuntuiseksi ja valmiiksi päivän haasteita varten. Raepatjalta herätessä vartalo sen sijaan on heti jäntevä ja valmis päivän haasteita varten, koska vartalo ei ole missään vaiheessa yötä menettänyt jäntevyyttään.

Raepatjalla nukkuessa vartalon järjestelmissä ei ole turhia käyttökatkoja

Raepatjalla nukkuessa vartalo saa levättyä ja palauduttua jopa paremmin kuin paksulla pehmeällä patjalla nukkuessa. – Tämä johtuu siitä, että vartalon "sisäiset järjestelmät", esimerkiksi palautumisen ja elimistön sisäisen korjaamisen järjestelmät, pysyvät käynnissä koko yön ajan, eikä niiden toimintaan tule tarpeettomia käyttökatkoja. Nukkuminen raepatjalla, vaikka vaatiikin vartalolta toimimista koko yön, on vain niin vähän vartaloa rasittavaa, että se on vartalolle lepoa.

Koska mieli ja fyysinen keho ovat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa niin, että toisen hyvinvointi vaikuttaa toisen hyvinvointia lisäävästi, vartalon parempi toiminta läpi koko yön vaikuttaa edullisesti myös mielen toimintaan läpi koko yön.

Tukityynyt täydentävät vartalon ergonomisen tuen

Vanhassa paradigmassa siitä, että patja toimii nukkuvan ihmisen makuusijana, on se ongelma, että patja ei pysty tukemaan vartaloa kuin vain alhaalta ja jonkin verran sivuilta. Vartalo kuitenkin tarvitsee hyvän ergonomisen nukkuma–asennon saavuttamiseksi tukea myös patjaa ylempänä, sekä alhaalta että sivusuunnissa, ja myös vartalonosien väleissä, kuten jalkojen välissä. Sitä tukea ei patja pysty antamaan, vaan avuksi tarvitaan muita tukia. – Jo vanhastaan on ymmärretty, että pää tarvitsee nukkuessa erillisen lisätuen, eli tyynyn, mutta pään lisäksi myös koko muu vartalo hyötyy vastaavista lisätuista eli tukityynyistä. – Kun näissä tukityynyissä käytetään hyödyksi raetäytteisyyttä, lisätuet saadaan jäykistymään laadukkaiksi luotettaviksi ergonomisiksi tuiksi vartalon eri puolille.

Raepatja edustaa tulevaisuutta makuusijoissa

Me pidämme Levosilla selvänä sitä, että paksujen joustavien patjojen käyttäminen tulee vähenemään tulevaisuudessa, koska paksujen joustavien patjojen käyttämisessä vartalon tukemiseen on perustavanlaatuisia ongelmia: ylijoustavilla tukielementeillä vartalon tukeminen paikoilleen ei onnistu ihmisvartalon tarvitsemalla tavalla ja tarkkuudella.

Pidämme selvänä myös sitä, että patjojen joustavuutta tullaan enenevässä määrin tulevaisuudessa korvaamaan jäykällä tuella niin, että jäykkää tukea siirretään käyttäjän vartalon tarpeiden ja nukkuma–asentojen vaihtamisten mukaisesti pois sieltä, missä tukea on liikaa, sinne, missä tukea ei ole tarpeeksi. Siksi Levosin raepatjat ja raetäytteiset tukityynyt toimivat juuri niin!

– Se on tulevaisuuden tapa toimia makuusijoissa!

Lue lisää:

Millainen on hyvä ryhti?

Olkapäät takana, pää pystyssä, vatsa tiukkana, selkä suorana? Tarkoittaako hyvä ryhti näitä asioita?

Lue lisää >>

Mitä ergonomia on?

Ergonomiahan tarkoittaa sitä, että sängyt, kengänpohjat, käyttöesineiden kahvat ym. muotoillaan ihmisen kehon mukaisesti – eli ergonomisiksi. – Eli ergonomia on siis… – ”kehonmukaistamista”? – Vai onko sittenkään?

Lue lisää >>

10 faktaa selkäkivuista

Selkäkipuun liittyy monia sitkeitä uskomuksia, joista osa saattaa olla jopa jossain määrin haitallisia esimerkiksi paranemisennusteen suhteen.

Lue lisää >>
Vieritä ylös