Mitä ergonomia on?

Mitä ergonomia on?

YLLÄTTÄVÄN EPÄSELVÄ ERGONOMIA

Ergonomiahan tarkoittaa sitä, että sängyt, kengänpohjat, käyttöesineiden kahvat ym. muotoillaan ihmisen kehon mukaisesti – eli ergonomisiksi. – Eli ergonomia on siis... – "kehonmukaistamista"? – Vai onko sittenkään?

Syventyminen paljastaa epäselvyyden

Ergonomia–termin yllättävä epäselvyys – jopa ergonomian asiantuntijoille – selvisi minulle perustettuani ergonomia–alalla toimivan Levosin ja etsiessäni tieteellistä pohjaa perustellakseni sen, miksi Levosin käytännön testeissä toimiviksi osoittautuneet raetäytteiset tukityynyt ja raepatjat toimivat.

Hämmästykseni oli suuri, kun en löytänyt kunnollisia tieteellisiä artikkeleja tieteellisistä tutkimuksista, joissa olisi tutkittu jäykällä luotettavalla tuella toteutettua nukkumisergonomiaa. – Tavallisista ergonomisista joustinpatjoista ja viskoelastisesta vaahtomuovista tehdyistä ergonomisista patjoista sekä tyynyistä löytyi sentään joitakin tutkimuksia, mutta jäykän tuen ergonomisista patjoista ja tyynyistä ei löytynyt. – Jäykän tuen patjavaihtoehtona oli tieteellisissä tutkimuksissa käytetty joko pelkkää kovaa lattiaa tai hard–jäykkyistä joustin– tai vaahtomuovipatjaa tai kovaa futon–patjaa.

– Ongelma niissä kaikissa on se, että niitä ei voi kutsua ergonomisiksi – koska ne muotoutuvat riittävän vartalonmukaisiksi vain niille joillekin onnekkaille, joiden vartalo sattuu vaatimaan patjalta vain sen verran ja vain sellaista mukautumista, että mainittujen kovien patjojenkin mukautuvuus riittää siihen.

Ristiriitaisia näkemyksiä

Eniten hämmästyin kuitenkin siitä, että jopa koko 'ergonomia' –termi on epäselvä ja ristiriitaisesti ymmärretty: Selvitykseni mukaan ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää ergonomialle. Sen sijaan on useita "sinne päin" –määritelmiä, jotka ovat toinen toistaan epämääräisempiä ja laveampia sekä keskenään erisisältöisiä.

Käytännön todellisuus on se, että koska 'ergonomialle' ole "naulattu kiinni" kunnollisia rajoja, 'ergonomia' –termiä käytetään nimityksenä laajalle asioiden ja ilmiöiden joukolle, joista suuri osa ei Levosin näkemyksen mukaan lainkaan kuulu ergonomian piiriin.

Esimerkiksi tilan psykologinen sopivuus ihmiselle ja ympäristön psykologinen miellyttävyys katsotaan varsin yleisesti osaksi ergonomiaa – etenkin työergonomiaa. – Me Levosilla sen sijaan ajattelemme, että noissa asioissa puhutaan UX:stä (User eXperience) eli käyttökokemuksesta ja käytettävyydestä (Usability), jotka ovat molemmat hyvin perustettuja ja vankkoja tieteenhaaroja.

Ergonomian virallinen määritelmä

Virallisin ergonomian määritelmä löytyy standardista ISO 6385:2016:

“Ergonomics is the scientific discipline concerned with the understanding of interactions among humans and other elements of a system, and the profession that applies theory, principles, data and methods to design in order to optimise human well-being and overall system performance.”

eli Levosin vapaasti suomentamana:

"Ergonomia on tieteenala, joka käsittelee ihmisten ja järjestelmien vuorovaikutuksen ymmärtämistä, sekä ammattiala, joka teorian, periaatteiden, datan ja suunnittelumenetelmien avulla kehittää ihmisten hyvinvointia sekä järjestelmien yleistä suorituskykyä."

Tuollainen maailmaa syleilevä määritelmä on omiaan sotkemaan tavalliselle ihmiselle – ja yhtälailla ergonomian ammattilaiselle – tehokkaasti koko 'ergonomia' –termin merkityksen.

Tuon määritelmän pohjalta on vaikeaa ymmärtää vaikkapa sitä, mitä tarkoittaa ergonominen kengänpohjallinen. – Onko se kengänpohjallinen, jonka suunnittelussa on käytetty teoriaa, periaatteita, dataa ja suunnittelumenetelmiä? – Vai onko se kengänpohjallinen, jonka avulla käyttäjä vuorovaikuttaa jonkin järjestelmän – tai ehkä jopa monien järjestelmien – kanssa? – Hyvä konkreettinen 'ergonomia' –termi menee noin lavealla ja melkein mitäänsanomattomalla määritelmällä käytännössä pilalle! – Me Levosissa ymmärrämme niin, että ergonomia on tarkkarajainen osa–alue käytettävyyden sisällä – kuten käytettävyyskin on tarkkarajainen osa–alue UX:n sisällä.

Ergonomiaan liittyvien tieteiden historia

Ergonomian, käytettävyyden ja UX:n tieteellinen kehitys on kulkenut pääpiirteissään niin, että ensin tieteessä ymmärrettiin tarve tieteelle fyysisten esineiden muotoilemisesta ihmisille sopiviksi, ja siihen tarpeeseen kehitettiin 1950– ja 1960–luvuilla ergonomia–tiede; sen jälkeen ymmärrettiin, että pelkkä fyysinen muotoilu ei riitäkään, vaan ihmisen fyysisten ominaisuuksien lisäksi myös ihmisen mentaaliset kognitiiviset ominaisuudet sekä laajemmin käyttötilanteen ominaisuuksia, kuten käytön tehokkuus ja virheettömyys, täytyy ottaa huomioon, ja siihen tarpeeseen kehitettiin 1970– ja 1980–luvuilla käytettävyys–tiede (Usability); lopulta ymmärrettiin, että sekään ei riitä, vaan lisäksi täytyy vielä ottaa huomioon eri ihmisten subjektiiviset ajatukset, mieltymykset, tavat, taipumukset sekä tunteet, ja siihen tarpeeseen kehitettiin 2000– ja 2010–luvuilla UX–tiede (User eXperience). – Kyseisten toisilleen läheisten tieteiden historiaa vasten on sitten johdonmukaista ymmärtää, miten UX on niistä laajin, käytettävyys toiseksi laajin ja ergonomia suppein tiede.

– Harmi vaan, että osa maailman tiedeyhteisöstä oli jo ehtinyt ihastua alkuperäiseen 'ergonomia' –termiin ja sen sijaan, että olisi alkanut käyttää uusista laajemmista tieteistä uusia nimiä, kuten olisi ollut järkevää, alkoikin laajentaa 'ergonomia' –termin skooppia vähä vähältä suuremmaksi ja suuremmaksi niin, että lopulta kaikki ihmislähtöinen suunnittelu mahtuu sen alle. Näin efektiivisesti sotkettiin 'ergonomia' –termin alkuperäinen vakiintunut merkitys, johon termi sopii ja jossa se toimii hyvin, ja pakotettiin termi sellaiseen ylilaajaan merkitykseen, johon se soveltuu huonosti.

Levosin käsitys ergonomiasta

Levosilla ajatellaan, että ergonomia on sitä, että ihmiskäyttäjän – tai muun käyttäjän – vartalon fyysiset ominaisuudet otetaan lähtökohdaksi ja suunnitellaan fyysinen esine sekä sen käyttötavat tukemaan noita ominaisuuksia. – Esimerkiksi, koska ihmisvartalo ei koskaan ole täysin suora, vaan siinä on aina kurveja, muotoillaan patja vartalon kurvien mukaan ja tukemaan vartaloa nukkumakäytön aikana sillä tavalla kuin kyseessä olevaa ihmisvartaloa on edullista hänen hyvinvointinsa edistämiseksi tukea. Psykologiaa ergonomiaan liittyy meidän mielestämme vain vähän – oikeastaan vain sen verran kuin aivotoimintaa ja tiedonkäsittelyä välttämättömästi aina liittyy fyysisen kehon aistimiseen, ohjaamiseen ja fyysisen olotilan tuntemiseen.

– Emme mekään toki kiellä sitä, että suunnittelussa on ihmisen fyysisten ominaisuuksien lisäksi mahdollista ottaa lähtökohdaksi myös ihmisen – tai muun käyttäjän – kognitiiviset eli tiedonkäsittelylliset ominaisuudet, esimerkiksi se, että ihmisen käyttömuistissa on luonnostaan tilaa vain 5-7 erilliselle asialle ja se, että kuuloaistimuksen foneettisessa silmukassa ihminen voi muistaa kuulemansa muutamien sekuntien mittaisen äänenpätkän niin, että pystyy ikäänkuin "kuuntelemaan sen uudestaan" hieman muutamia sekunteja pidempään, ja suunnitella fyysinen esine tai palvelu ja sen käyttötavat tukemaan myös näitä ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia.

Sekin on toki ergonomiaa, siis ihmisen ajatustoiminnan piirteiden eli kognitiivisten ominaisuuksien tukeminen esineiden ja palvelujen suunnittelussa, mutta mielestämme on kuitenkin hyvä selvyyden vuoksi erottaa se omaksi ergonomian osa–alueekseen esineen muotoja ja ominaisuuksia käsittelevästä "tavallisesta" fyysisestä 'ergonomiasta', esim. termillä 'kognitiivinen ergonomia', koska se on osa-alue, joka sijaitsee käytettävyyden (usability) vahvalla alueella, jonka kanssa työskentelyyn käytettävyydellä on tarjota hyvät konkreettiset työvälineet. 'Kognitiivisen ergonomian' erottaminen erilleen muusta käytettävyydestä onkin käytännössä vaikeaa – ja yleensä suunnittelun lopputuloksen kannalta myös tarpeetonta.

Niinpä meidän mielestämme 'ergonomia' –termillä on edullista viitata nimenomaan ergonomian perinteiseen fyysisellä muotoilulla tukemisen merkitykseen – mihin käyttöön termi alunperin kehitettiinkin – ja minkä aiheen kuvaamiseen 'ergonomia' on yhä maailman paras termi!

Ergonomisuus on kykyä tukea hyvin

Edellä esiintyy monessa kohdassa ergonomian määrittelylle hyvin tärkeä sana: 'tuki'.

Ergonomia on meidän levoslaisten mielestä käytännössä nimenomaan juuri sitä: 'tukemista'. 'Ergonomisuus' on siis meidän mielestämme fyysisen esineen 'kykyä tukea' tiettyä ihmistä hänen fysiologialleen (ja mentaalisille ominaisuuksilleen) sopivasti.

Toki, jotta oikeanlaisen tuen pystyisi suunnittelemaan, täytyy suunnittelijan ymmärtää syvällisesti monia asioita, kuten tuettavan ihmisen ominaisuuksia ja fyysisen maailman toimintaa, eli 'ergonomia–tiede' käsittelee meidänkin mielestämme paljon muutakin kuin tukea, mutta käytännössä ergonomisuus näyttäytyy maailmassa vain ja ainoastaan hyvänä tukena (joka sopii tietyn ihmisen fysiologialle (ja mentaalisille ominaisuuksille)), joten 'ergonomisuus' on Levosin mielestä kahteen sanaan kiteytettynä: 'hyvää tukea'.

Yhteenveto

'Ergonomia' –termiä käytetään Levosin mielestä turhaan ja jopa haitallisesti kattoterminä kaikelle 'ihmislähtöiselle suunnittelulle', jolle on olemassa parempikin termi: 'ihmislähtöinen suunnittelu', ja käytännön elämässä ergonomia esiintyy vain fyysisen esineen mitattavissa olevana ominaisuutena,

 

'ergonomisuutena', joka tarkoittaa esineen kykyä tukea vartaloa hyvinvointia edistävästi.

 

'Ergonomia' on mielestämme tiede, jota tarvitaan, jotta saadaan suunniteltua 'ergonomisia' esineitä eli 'ergonomisuuden' hyvin toteuttavia esineitä (ja palveluja), eli ihmisen vartaloa (ja ihmisen ajatustoiminnan ominaisuuksia) hyvinvointia edistävästi tukevia esineitä ja palveluja.

Meidän levoslaisten mielestä 'ergonomia' ja 'ergonomisuus' –termejä tulisi käyttää kuvaamaan vain niitä asioita.

– Niin me ainakin käytämme!

'Ergonomia' ja 'ergonomisuus' on haastavaa ilmankin, että se sotketaan määrittelemällä se joksikin maailmaa syleileväksi ihmisten ja maailman vuorovaikutuksen ultimaattisiksi pelastusrenkaaksi. – Luottakaa meihin tässä asiassa, ergonomian parissa työskennellessämme olemme kokeneet käytännössä, kuinka hankala – ja samalla upea, ihana, voimaannuttava ja inspiroiva – asia ergonomia on ihan konstailemattomana fyysisten esineiden tuen muotoilemisenakin.

Lue lisää:

Millainen on hyvä ryhti?

Olkapäät takana, pää pystyssä, vatsa tiukkana, selkä suorana? Tarkoittaako hyvä ryhti näitä asioita?

Lue lisää >>

Selän jumppaaminen heti aamulla – hyödyt ja haitat

Selän jumppaaminen ja voimakkaat venyttelyt saattavat myös ylläpitää selän oireilua.

Lue lisää >>

Rakeet patjan täytteenä

Suurin uudistus, jonka Levos toi nukkumiseen, on rakeiden käyttäminen ergonomisten patjojen ja tukityynyjen täytteenä. Mikä rakeiden käyttämisessä on niin hyvää, että rakeita käyttämällä nukkumisen ergonomia saadaan nostettua uudelle tasolle?

Lue lisää >>
Vieritä ylös