Vesa Hesso

Kokemuksiani sängyistä

MILLAISIA OVAT OLLEET VESAN OMAT SÄNGYT

Koska annan neuvoja muille sänkyihin ja patjoihin liittyen, minusta on reilua, että kerron itse avoimesti, millaisilla sängyillä ja patjoilla minä olen nukkunut, eli millaisista sängyistä ja patjoista omakohtainen kokemukseni on vuosien mittaan kertynyt.

Kiinnostukseni sänkyihin alkoi jo lapsena

Muistan, että lapsuudessani minun oli vaikeaa saada nukuttua kovin pitkään samassa asennossa. Olin rauhaton nukkuja ja pyöriskelin sängyssä vähän väliä, vaikka uneni syvyyden osalta nukuinkin sikeästi "kuin tukki". Pyöriskelyni haittasi kuitenkin nukkumiseni laatua ja palauttavuutta, minkä tiedostin itsekin jo silloin.

Nukkumisasentojani määräsivät leveähkö lantioni, leveähköt hartiani ja voimakas notko alaselässäni. En koskaan pystynyt nukkumaan selälläni kuin minuutin-pari, joten nukuin aina kyljelläni tai vatsallani, vaikka niissäkään asennoissa minun ei ollut oikein hyvä nukkua.

Opin jo varhain arvostamaan hyvää sänkyä ja patjaa todella paljon, koska paremmalla patjalla nukkuessani uneni oli laadukkaampaa ja palauttavampaa. Muistan ajatelleeni, että olen sellainen ihminen, joka tarvitsee oikein hyvän sängyn ja patjan – ja että joskus aikuisena hankin itselleni aivan erinomaisen hyvän sängyn ja patjan – ja että se on jopa ensimmäinen asia, jonka kotiini haluan.

Koulu- ja armeija-aika

Sittemmin ala-asteen liikuntatunnilla meni rikki yksi välilevy alaselästäni, mikä hankaloitti nukkumistani entisestään. Kovin hyvää sänkyä minulla ei kouluaikanani koskaan ollut, vaan lähinnä tavallisilla vaahtomuovipatjoilla nukuin.

Armeijassa nuorena aikuisena, kun hartiani olivat entisestään leventyneet, ja metsässä täytyi nukkua ohuella makuualustalla, en olisi varmaan saanut nukuttua juuri mitenkään, jollen olisi oppinut pyörittämään kenttäpaidasta kangasrullaa, sitomaan sitä hihoillaan vatsani ympärille ja asettamaan sitä juuri tiettyyn kohtaan ristiselkääni antamaan täsmätukea ristiselälleni sekä lyhyitä aikoja selälläni ollessani, mutta etenkin pitkiä aikoja kyljelläni ollessani, jolloin rullattu kenttäpaita tuki ristiselkääni alimpien kylkiluideni ja lantioni välistä vatsani alueen pehmytkudoksien välityksellä (vatsa- ja selkälihasteni sekä vatsani sisällön välityksellä).

Kenttäpaidan antaman lisätuen ansiosta pystyin olemaan selälläni aiempaa pidempiä aikoja, vaikken senkään avulla pystynyt varsinaisesti nukkumaan selälläni. Armeijan jälkeen totesin, että nukun selvästi paremmin tavallisellakin sängyllä, jos pyöritän jostakin vaatteesta, yleensä college-housuista, lisätuen ristiselälleni ja sidon sen vatsani ympärille. Niinpä lisätuki jäi minulle käyttöön, ja lopulta tulin nukkuneeksi lisätuen kanssa käytännössä joka yö yli 24:n vuoden ajan.

Ensimmäinen oma sänkyhankintani

Muutettuani armeijan jälkeen opiskelemaan pääkaupunkiseudulle, pääsin viimein hankkimaan itselleni ensimmäisen oman sänkyni. Kiersin läpi huomattavan suuren määrän sänky- ja patjakauppoja, ja valitsin budjetilleni sopivan laadukkailla jousilla pussijousitetun Opus 3 -runkopatjasängyn.

Koska panostin käytettävissä olleeseen budjettiini nähden niin paljon rahaa varsinaiseen runkopatjaan, yritin säästää sijauspatjan hinnassa, ja tein itse vanhasta ohuesta ja kuluneesta vaahtomuovipatjasta sijauspatjan sänkyyni. – Sehän ei toiminut alkuunkaan – ei jo valmiiksi kulunut ja sisäiseltä rakenteeltaan valmiiksi pahasti rikkoutunut vaahtomuovi tietenkään pysty antamaan mitenkään kunnollista tukea vartalolle – joten jouduin varsin nopeasti palaamaan sänkykauppaan ja ostamaan sieltä uuteen sänkyyni tarkoitetun vaahtomuovisen sijauspatjan. – Mutta ei nukkuminen uudella sängylläni siltikään ollut läheskään niin laadukasta, kuin olin toivonut.

Myöhemmin ymmärsin, että sänky oli suunniteltu liian pehmeäksi, jolloin sen kyky tukea vartaloani ja etenkin selkääni, joka oli etenkin armeijassa tottunut kovaan ja luotettavaan tukeen, oli kadonnut kuin tuhka tuuleen.

Toinen sänkyhankintani

Parissa vuodessa Opus 3 -sänkyni kuoppasi jo pahasti. Silloin minulla oli jo mahdollisuus opiskelujeni ohessa töissä käymiseni ansiosta etsiä uusi sänky kunnollisella budjetilla.

Kiersin läpi käytännössä kaikki eri sänkyliikkeet, joilla oli pääkaupunkiseudulla myymälä. Ainoastaan Hästens karsiutui silloin tutustumiskierroksestani pois hintansa ja sen takia, että olin kuullut "sisäpiiritietona", että Hästensin silloin markkinoimat 'pianolankaiset' jouset olivat todellisuudessa aivan tavallista jousiterästä, enkä pitänyt sellaisesta harhaanjohtavasta markkinoinnista.

Valintani osui tuolloin Unikulman edullisen pään pussijousitettuun parisänkyyn, johon ei kuulunut pintapainemittauksen avulla räätälöityä yksilöllistä jousitusta. Parisänky oli muodostettu kahdesta yhden henkilön runkopatjasta, mikä osoittautui toimivan hyvin käytännössä: Kummallakin nukkujalla oli oma erillinen jousituksensa, mutta sänky oli kuitenkin yhtä isoa aluetta silloin, kun sitä halusi sellaisena käyttää.

Tuolloin etukäteistoiveeni olivat hyvin korkealla, sillä sängyn jousetkin olivat kuulemma parasta, mitä rahalla saa – oikein Saksasta tuotuja. – Mutta ei sekään sänky koskaan ollut niin hyvä nukkua kuin olin toivonut. – Ja kyllä sekin usean vuoden käytön jälkeen kuoppasi oikein pahasti, eikä tietenkään ollut enää hyvä nukkua. – Niinhän parhaatkin jouset toimivat, kuoleentuvat fysiikan lakien vaikutuksesta ajan myötä. – Sillä sängyllä tuli kuitenkin sinniteltyä yli 10 vuotta – mikä ei ollut kovin fiksua – mutta kun en ollut oleellisesti parempaankaan vaihtoehtoon missään törmännyt, sen sängyn käyttöikä pääsi venähtämään ylipitkäksi.

Norjalainen oljenkorsi

Vielä ehdin ennen oman patjakehitykseni alkamista yhden laajan sängynetsintäkierroksen tekemään, ja silloin olivat kaikki Suomessa myytävät sänkyvaihtoehdot kartoituksessani mukana, Hästenskin.

Yksi tärkeimmistä valintakriteereistäni oli se, että olkapääni täytyi pystyä uppoamaan patjaan tarpeeksi paljon.

Ihmettelin silloin Suomen patjamarkkinoita läpi käydessäni, kuinka vanhanlaisia tuotteita kaikki tarjosivat. Käytännössä patjan toimivuus tehtiin joko vaahtomuovilla tai pussijousituksella, mahdollisesti sängynpohjan säleiden avustuksella, tai sitten marginaaliratkaisuissa joko vedellä tai ilmalla.

Insinöörinä leukani suorastaan "putosi lattiaan asti" hämmästyksestä, kun ihmettelin, etteikö todella parhaillakaan patjamerkeillä ole muuta kuin vain melkein tai yli 100 vuotta vanhoja historiallisia patjojen perusratkaisuja tarjolla – eikö ole jo moneen kertaan käytännössä todistettu, ettei niillä ratkaisuilla saa toteutettua niin hyviä patjoja, kuin pitäisi saada.

Yhdellä valmistajalla oli sentään jonkinlainen mahdollisesti toimiva uusi ratkaisu tarjolla, joten hankin kahdesta yhden henkilön runkopatjasta muodostetun pussijousitetun parisängyn norjalaiselta Svane-merkiltä. Sen erikoisuus oli 7 cm paksu geelimateriaalista valmistettu kennosto, jonka oli tarkoitus toimia niin, että kun geelikenno pysyy pystyssä jossakin kohdassa, se kantaa siinä kohdassa huomattavan hyvin, ja niissä kohdissa, joissa geelikenno rypistyy, se painuu kasaan erityisen hyvin.

(Myöhemmin muuten selvisi, ettei geelikennosto ollut norjalaisten oma keksintö, vaikka Svanen silloisen markkinoinnin mukaan suomalainen naprapaatti olikin sängyn suunnitellut, ja ainakin minulle jäi markkinoinnin perusteella se mielikuva, että innovaatio tuli joko Norjasta tai Suomesta, vaan geelikennosto oli amerikkalaista alkuperää.)

Siihen sänkyyn olkapääni upposi kaikista kokeilemistani sängyistä parhaiten. Ja sillä sängyllä nukuinkin huomattavan hyvin vuoden ja kuukauden, jonka jälkeen en enää nukkunut yhtään yötä hyvin sillä sängyllä – paitsi myöhemmin sitten, kun olin itse viritellyt sänkyä.

Geelikennosto ei ainakaan minun käytössäni ja minun painollani (melkein 100 kg) toiminut kunnolla – geelikennot rypistyivät allani liian helposti. Sängyssä ja sen sijauspatjassa oli kuitenkin käytetty laadukasta vaahtomuovia, joka toimi reilun vuoden verran varsin hyvin, kunnes oli kuoleentunut patjan jousien kanssa yhdessä liikaa tarjotakseen enää riittävää tukea.

Koitin hankkia sänkyyn uuden parhaan ja kalleimman juuri kyseiseen sänkyyn tarkoitetun luonnonkumisen sijauspatjankin, mutta sänky ei ollut siten enää pelastettavissa, ja sijauspatja ei enää auttanut minua nukkumaan sängyllä yhtään yötä hyvin. – Minulle itse asiassa jäi kokeilemistani sijauspatjavaihtoehdoista se mielikuva, että halvempi tavallisesta vaahtomuovista tehty ensimmäinen sijauspatjani oli uutena ollut selvästi parempi nukkua kuin kallis luonnonkumisijauspatja koskaan oli. – Sekin on minusta väärin. Mielestäni kalliimmalla hinnalla tulee saada parempaa suorituskykyä.

Silläkin sängyllä kuitenkin tuli sinniteltyä vuosia, kunnes työpaikallani, jossa olin työskennellyt 20 vuotta, tapahtui isoja muutoksia, ja koin, ettei minulle uudessa tilanteessa enää ollut siellä hyvää sijaa, ja päätin lähteä sieltä.

Lopulta löysin etsimäni patjan

Lupasin silloin itselleni, että nyt, kun minulla ensimmäistä kertaa elämässäni on hetki, jolloin voin miettiä, mitä työtä todella arvostan niin paljon, että voisin tehdä sitä työtä onnellisena eläkeikään saakka, selvitän ja etsin sellaisen työn itselleni.

Lähtiessäni työpaikastani minulla oli mielessäni, että kun muut eivät tunnu pystyvät tekemään tarpeeksi hyviä sänkyjä ja patjoja, minä voisin ehkä ottaa ja näyttää kaikille mallia, miten asia hoidetaan – ja sille tielle lähdin ja sitä yhä onnellisena kuljen – se oli yksi elämäni parhaista päätöksistä.

Sen jälkeen olen vihdoinkin kaikkien vuosien ja vuosikymmenien jälkeen saanut nukkua kunnollisen tuen vartalolle antavilla patjoilla. Nykyään minulla on Levos-patjassa sellainen patja, jollaisen koin jo lapsena tarvitsevani haasteelliselle vartalolleni.

Lue lisää:

Millainen on hyvä ryhti?

Olkapäät takana, pää pystyssä, vatsa tiukkana, selkä suorana? Tarkoittaako hyvä ryhti näitä asioita?

Lue lisää >>

Mitä ergonomia on?

Ergonomiahan tarkoittaa sitä, että sängyt, kengänpohjat, käyttöesineiden kahvat ym. muotoillaan ihmisen kehon mukaisesti – eli ergonomisiksi. – Eli ergonomia on siis… – ”kehonmukaistamista”? – Vai onko sittenkään?

Lue lisää >>

Selän jumppaaminen heti aamulla – hyödyt ja haitat

Selän jumppaaminen ja voimakkaat venyttelyt saattavat myös ylläpitää selän oireilua.

Lue lisää >>
Vieritä ylös